Pesäpallo, eli tuttavallisemmin pesis, on Suomessa tuttu laji, mutta maan rajojen ulkopuolella laji on käytännössä tuntematon ja mahdollisilla harrastelijapiireillä on käytännössä aina jonkinlaiset yhteydet Suomeen. Yleiset harhaluulot alkavat jo siinä vaiheessa, kun lajin nimi käännetään englanniksi ”baseball”, mikä on sinänsä virheellinen veto, koska Amerikassa pelattava baseball eroaa merkittävistä suomalaisesta versiosta. Tämän takia lajin nimi jätetään joko kokonaan kääntämättä tai sitten se muuntuu muotoon ”Finnish baseball”. Ruotsiksi pesäpallo on ”boboll” eli suora käännös suomesta, ja paikallinen pesikseen verrattava laji on ”brännboll”.
Tämän artikkelin tarkoituksena onkin toimia informatiivisena pakettina sinulle, joka et ehkä ole aikaisemmin kuullut pesäpallosta kuin vain nimeltä. Kerromme hieman lajin historiasta, pelin kulusta ja siitä, ketkä kaikki pesäpalloa oikein pelaavat ja mikä on lajin menestyksen salaisuus.
Lajin historia
Pesäpallon kehittäjäksi mainitaan Lauri ”Tahko” Pihkala, joka kehitteli pelin 1910-luvulla. Tyhjästä ei tarvinnut nyhjäistä, vaan Pihkala haki inspiraatiota juuri amerikkalaisesta baseballista ja suomalaisesta kuningaspallosta. Jälkimmäistä on pelattu Suomessa aina 1800-luvun lopulta alkaen, mutta pesäpallo syrjäytti sen melkeinpä saman tien. Pihkala oli kouluaikoinaan ollut innokas kuningaspallon pelaaja ja katsoi, että leikkimielinen peli, jota voisi myös valmentaa urheilulajina olisi tärkeä osa nuorten fyysisen kunnon ylläpitämistä. Uusi laji levisikin nopeasti juuri kouluissa, koska siihen oli helppo saada koko luokka mukaan ja laji sopi sekä tytöille että pojille.
Toinen merkittävä alusta pesäpallon varhaiselle levitykselle olivat suojeluskunnat, jotka katsoivat tämän kokonaisvaltaisen liikunnan olevan oivallinen keino ylläpitää ja kehittää fyysistä kuntoa. Tähän vaikuttivat myös se, että Pihkalalla oli entisenä valkoisten sotilaana paljon kontakteja niin suojeluskuntiin kuin sotaministeriöönkin. Pesäpallo on edelleen oleellinen laji armeijan urheilukasvatusta ja sen katsotaan edelleen kehittävän sotilaalle hyödyllisiä taitoja: esimerkiksi kranaatinheitoa voi hyvin harjoitella pesiskentällä, sillä käsikranaatti on kutakuinkin saman kokoinen ja painoinen kuin oikea pesäpallo.
Vuonna 1948 Pihkala sai korkeamman luokan tunnustusta pesäpallon kehittämisestä: hänelle myönnettiin professorin arvonimi sekä Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi. Jyväskylän yliopisto nimesi Pihkalan liikuntatieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1969.
Pesäpallo ja penkkiurheilijat
Pesäpallo täyttää suomalaiset televisiot kesälomakauden ollessa kuumimmillaan. Ihmisillä on runsaasti vapaa-aikaa ja yksi tapa viettää sitä on seurata kotimaista urheilua, sillä esimerkiksi koko kansan suosikiksi vakiintunut jääkiekko, ei ala vielä kuukausiin. Monet tykkäävät myös mennä seuraamaan pelejä ihan paikan päälle: stadioneilla on leppoisa tunnelma ja tauon aikana voi käydä ostamassa pientä naposteltavaa kioskista ja tukea sitäkin kautta paikallista urheilutoimintaa.
Urheiluvedonlyönti tuli Suomeen Veikkauksen toimesta 1990-luvun alussa ja pesäpallo otettiin kotimaisena lajina luonnollisesti saman tien mukaan. Ylipäänsäkin vuosikymmen oli pesäpallon suosiota ajatellen nousujohteista, sillä lajia alettiin näyttämään televisiossa ja tuloksista raportoimaan urheilu-uutisisa. Kolaus koettiin kuitenkin vuona 1998, kun tuli julki niin sanottu sopupeliskandaali: epäiltynä oli yhteensä yli 400 henkilöä, joilla väitettiin olevan kytköksiä pelien lopputulosten sopimiseen veikkausvoittojen toivossa.
Kolauksesta on kuitenkin toivuttu ja pesäpalloa seurataan edelleen aktiivisesti. Nelonen on perinteisesti ollut pesiskanava kesällä ja se näyttää muun muassa Superpesiksen joka vuosi. Ruutu-palvelun kautta otteluita voi seurata joko suorana lähetyksenä streamina tai sitten jälkikäteen tallenteena, kun itselleen sopii. Lisäksi kanava tuottaa paljon erilaista oheissisältöä, jossa keskustellaan esimerkiksi päivän peliin valmistautumisesta tai sen tuloksista. Entiset huippupelaajat pääsevät analysoimaan lajin kehitystä ja nykyisten pelaajien suoritusta. Superpesis-kausi alkaa kesäkuun puolessa välissä ja päättyy heinäkuun alussa.
Pesäpallo ei välttämättä ilmaannu Suomen seuratuinpien lajien listalla, mistä voi saada sellaisen käsityksen, että laji ei juurikaan kiinnosta kansalaisia. Pesäpallon seuraajat ovat kuitenkin hyvin uskollisia lajilleen ja seuralleen. Monesti vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita ja halukkaita olemaan mukana lastensa pesäpalloharrastuksessa: pesisleirieillä pyörii vähintään yhtä monta aikuista vapaaehtoisena kuin on leiriläistäkin. Ja kannattaa myös pitää mielessä, että lajin isä Tahko halusi pesäpallon olevan ennen kaikkea hauskaa ja kehittävää.
Ammattilaissarjat
Pesäpallon pääsarja on Suomessa Superpesis, jossa pelataan sekä miesten että naisten sarjat. Miesten sarjassa pelaa tällä hetkellä 14 joukkuetta ja naisten sarjassa 11. Tärkein yksittäinen ottelu on jokavuotinen Itä-Länsi-ottelu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1932. Siinä kohtaavat Suomen itä- ja länsipuoliskon parhaimmat joukkueet sekä miesten että naisten sarjassa.
Pesäpallon maailmancup on pelattu ensimmäisen kerran vuonna 1992 Helsingissä. Vuonna 1997 turnaus alettiin pitää joka kolmas vuosi ja siinä on kolme sarjaa: miehet, naiset ja sekasarja. Suomi on lajin synnyinmaana oletetusti menestynyt parhaiten: kultaa on irronnut joka ikinen kerta kaikissa kolmessa sarjassa. Hyvänä kakkosena tulee Australia ja kolmantena Ruotsi. Myös Saksa, Sveitsi ja Viro ovat innostuneet pesäpallosta ja ottaneet osaa turnauksiin säännöllisesti. Viimeisin maailmancup pelattiin Punessa Intiassa, jossa kotijoukkue voitti pronssia naisten sarjassa ja sekasarjassa. Mitallitili on toistaiseksi avaamatta Yhdysvalloilla, Nepalilla ja Japanilla. Ei siis ole yhtään väärin sanoa, että laji on saanut melkoisen suosion maailmalla, ja edustusjoukkueita on toistaiseksi lähetetty kaikista maanosista Etelä-Amerikkaa ja Afrikkaa lukuun ottamatta.
Ihan jalkapallon kansainvälisiin suosiolukuihin pesäpallo ei sentään vielä yllä, vaikka kansainvälinen kiinnostus lajia kohtaan onkin nousussa. Vaikka pesäpalloa pelataankin jo useammassa kymmenessä maassa, löytyy jalkapallon virallinen lajiliitto jopa 211 eri valtiosta. Toisin sanoen virallisia eri maiden lajiliittoja on jalkapallossa jopa enemmän kuin itsenäisiä valtioita. Siinä, missä pesäpallon MM-kisoissa on kautta historian pelannut 11 eri maata, osallistuu jalkapallon MM-kisojen 2022 karsintoihin 206 eri joukkuetta.
Jo pelkästään Euroopan jalkapalloliitto Uefalla on 55 jäsenmaata. Uefan järjestämät jalkapallon EM-kisat ovatkin yksi koko maailman suurimmista urheilutapahtumista, ja sen karsintoihin osallistuvat kaikki Uefan 55 jäsenmaata. Vuoden kestävien karsintojen jälkeen lopputurnaukseen etenee 24 joukkuetta.
Jalkapallon EM-kisat pelataan neljän vuoden välein. Viime vuonna kisat jouduttiin kuitenkin maailman poikkeustilanteen takia siirtämään, ja siksi lajin Euroopan mestaruudesta mitellään tänä kesänä. Jalkapallon EM 2021 pelataan 11 eri maassa ympäri Eurooppaa, ja kisat kestävät kesäkuun 11. päivästä aina heinäkuun 11. päivään asti. Kaikki kisojen ottelut ovat katsottavissa sivustolta jalkapallon-em.fi.
Kenties tulevaisuudessa kovaa vauhtia suosiotaan kasvattava pesäpallo pääsee myös samanlaisiin lukemiin, ja lajin arvokisoja tullaan seuraamaan ympäri maailmaa.